Passiflora – passiot eli kärsimyskukkakasvit

Heimo: Passiokasvit eli kärsimyskukkakasvit (Passifloraceae)
Suku: Passiot (Passiflora)
Lajeja: yli 400 lajia, joista huonekasvina kasvatetaan vain                               muutamaa.
Lajikkeita: Passiflora caerulea – Ristiinnaulittu, Kärsimyspassio eli                       kärsimyskukka. Sinikukkainen, syötävät, mutta                                     mauttomat hedelmät

                   Passiflora racemosa – Terttupassio, punakukkainen

                   Passiflora quadrangularis – Jättipassio, kookas                                     tuoksuvakukkainen

                   Passiflora edulis – Punapassio, vaaleat, sinipunertavat                         kukat, syötävät hedelmät
Alkuperä: Kärsimyskukka on saanut nimensä jo 1500-luvulla. Legendan mukaan eräs lähetyssaarnaaja näki Perussa näyn. Hän näki aurinkoisen kallioseinän edessä Passifloran kukan kristinuskon vertauskuvana, mm. kukan heteet ovat kuin vasaroita ja emin luotit 3 naulaa, joita käytettiin Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen, kukan lisälieriö on kuin orjantappurakruunu ja köynnöksen kärhet kuin ruoskia, joilla Jeesusta ruoskittiin matkalla Golgatalle. Suurin osa Passiflora-lajeista on kotoisin Etelä-Amerikan maista, joitakin lajeja tavataan trooppisessa Aasiassa ja Australiassa, sekä subtrooppisesta Pohjois-Amerikasta on kotoisin muutama lähes talven kestävä laji. Vasta 1620 kasvi saatiin kukkimaan Euroopassa, Roomassa. Suomessa Kärsimyskukkaa on kasvatettu vasta 1900-luvun alkupuolelta lähtien. 
Myrkyllisyys: Suurin osa lajeista sisältää syanoglylosideja, jotka muuttuvat elimistössä syanidiksi. 
Kasvutapa: ovat ruoho- tai puuvartisia kasveja, useimmat köynnöksiä, joiden pitkät kärhelliset versot tarvitsee tuen, esim. säleikön, mitä pitkin pääsee kiipeämään.
Kasvupaikka: Mahdollisimman valoisa. Useimmat lajit kestävät hyvin myös paahdetta.
Lämpötila: Kohtalaisen lämmintä, talvehtii viileässä. 
Kukinta: Kukkia voi tulla huhti-toukokuusta syksyyn, mutta nuppuja muodostuu vain talven viileässä paikassa viettäneeseen kasviin. Kukat ovat erikoisen näköiset, kauniit ja suuret, noin 8-12cm halkaisijaltaan. Kukka kestää muutaman päivän, mutta uusia nuppuja aukeaa jatkuvasti.
Hedelmä: Hedelmöittyneeseen kukkaan voi kehittyä hedelmä, jonka väri koko ja muoto vaihtelee lajikohtaisesti. Vain muutamien lajien hedelmät ovat syötäviä. Raa’at hedelmät ovat usein myrkyllisiä.
Lehdet: Usein kolmisormiset, joissa keskimmäinen pisin, mutta muoto, väri ja koko vaihtelee runsaasti.
Korkeus: varret voivat kasvaa useita metrejä vuodessa.
Kosteus: Mullan tulee antaa kuivahtaa hieman kasteluiden välillä. Juuret eivät siedä jatkuvaa märkyyttä. 
Kastelu: Kasvukaudella kohtalainen – runsas, talvikaudella niukka kastelu. Multa ei kuitenkaan saa päästä täysin kuivaksi.
Lannoitus: Kasvun ja kukinnan ajan runsas ja säännöllinen lannoitus.
Kasvualusta: Ravinteikas, multava ja kalkkipitoinen kasvualusta. Monet passiot viihtyvät isoissa ruukuissa.
Lisääminen: Taivukkaista, pistokkaista tai siemenistä. Pistokastaimet kukkivat nuorempina kuin siemenestä lisätyt.