Heimo: Kaktuskasvit – Cactaceae
Suku: Syyläkaktukset – Mammillaria
Lajeja: 
M. bocasana – mummonsyyläkaktus, kukat kermanvalkeat tai hieman punertavat, 4-5 cm korkuinen ja muodostaa mättäitä. Untuvaiset versot, koukkumaisia piikkejä
M. bombycina – silkkinen tyynykaktus, koukkupiikkinen, karmiininpunaiset kukat, kasvaa noin 20 cm pylvääksi ja kellahtaa kumoon ja kasvattaa tyveen runsaasti uusia versoja
M. carnea – pallomainen, venyy vanhana noin 10 cm korkuiseksi, vaaleanpunaiset kukat
M. celsiana – nuorena pallomainen, kasvaa noin 12 cm korkeaksi pylvääksi, versoo vasta vanhana, punaiset tai valkoiset kukat
M. chionocephala – aluksi pallomainen, kasvaa noin 12 cm korkeutta, valkonukkainen, kukat 2 cm tumman karmiininpunaiset
M. compressa – matalat, munamaiset runsaasti haarovat versot, vaaleanpunaiset kukat, lyhyet piikit vaalean nukan suojassa
M. dealbata – kasvaa pallomaisesta matalaksi pylvääksi, pienet tummanpunaiset kukat
M. durispina – vanhana matala paalumainen, tummanpunaiset kukat, kukkii keväällä ja syksyllä
M. elegans – pallomainen, matalat nystyt , joiden välissä on vaaleaa untuvaa, 5-6 mm pituiset vaaleat piikit, tummakärkiset keskipiikit 10 mm pituiset, punaiset kukat
M. erythrosperma – 5 cm korkea pallomainen, runsaasti versova, karmiininpunaiset vaaleareunaiset kukat
M. geminispina – aluksi pallomainen, kasvaa paalumaiseksi ja lopulta nuijamaiseksi, koristeelliset piikit, kukat kellertävät, keskeltä karmiininpunaiset
M. guerreronis – pylväsmäinen, vanhana runsaasti versova, valkeat piikit, punaiset kukat
M. hahniana – nuorena pallomainen, vanhemmiten tulee naurismaiseksi, valkopiikkinen, kukat punaiset ja ne ovat lomittain kahdessa rivissä edellisvuotisen kasvuvyöhykkeen rajalla, saa helposti punkkeja ja palaa herkästi auringossa
M. hidalgensis –  6-8 cm paksu pylväs, joka kasvaa 30 cm korkeaksi, kukat karmiininpunaiset pienet 6-7 mm kokoiset
M. lanata – pieni pallomainen valkopiikkinen ja -nukkainen , 1 cm kokoiset kirkkaanpunaiset kukat
M. longicoma – nuorena pallomainen, vanhempana 10 cm paksuinen paalu joka versoo tyvestä, kukat joko valkoiset tai vaaleanpunaiset
M. magnimamma – pallomainen, piikit kolmen tai neljän piikin ryhmissä, joissa vähän pidempi keskipiikki, punaiset kukat, tyvet korkkiutuvat vanhana
M. microcarpa – pallomainen, vanhempana lieriömäinen, punaiset kukat 4 cm kokoiset
M. mystax – pallomainen 10 cm läpimitaltaan, nelikulmaiset syylät, valkoiset piikit, karmiininpunaiset kukat
M. parkinsonii – nuorena pallomainen, kasvaa 12-15 cm korkeaksi ja haarautuu kaksikärkiseksi, valkoiset piikit ja keskipiikit muita pidempiä, kukat kellertävät 1,5 cm kokoiset
M. plumosa – pysyy matalana ja muodostaa paljon tuuhean nukkaisia sivuversoja,  kukat valkoiset noin 1 cm kokoiset, laji vaatii varttamisen
M. rhodantha – palloversoinen, vanhemmiten voi kasvaa 20 cm korkeaksi paaluksi, valkopiikkinen ja vaaleanpunakukkainen
M. spinosissima – nuorena munanmuotoinen, kasvaa 10-15 cm korkeaksi paaluksi, piikitys vaihtelee valkeasta tummanruskeaan, kukat tiiviinä kiehkurana lähellä kärkeä, saa helposti punkkeja
M. viperina – sormen paksuinen, sivuille taipuva ja tyvestä versova, kova ja lyhytpiikkinen, pienet supussa pysyvät kukat ovat vaalean karmiininpunaiset, kasvaa luonnossa kalkkikivimurskeessa
M. wildii –  suurikasvuinen ja kestävä, voi kasvaa 15 cm korkeaksi ja 6 cm paksuksi, himmeänkeltaiset kukat, muodostaa runsaasti punaisia marjoja
M. zeilmanniana – pallomainen nuorena, vanhempana matalan kartiomainen, syylät ovat hyvin tiheässä, 12 mm karmiininpunaiset kukat ovat kiehkurana verson päässä, voi kukkia jo aivan pienenä

Alkuperä: Syyläkaktukset ovat kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta, osa kasvaa myös Pohjois-Amerikan lounais- ja länsiosissa.
Kasvutapa: Ovat hidaskasvuisia, pysyvät kauan pikkupalloina. Monet lajit kasvattavat sivuversoja ympärilleen, jotkut pysyvät yksiversoisina. Valon vähyys, liika kastelu ja lannoitus saavat aikaan rumaa ”honteloa” kasvua. Kaktus kasvaa valoa kohti, sitä kannattaa käännellä ahkeraan, ettei siitä tule vino.
Myrkyllisyys: Kissoille ja koirille myrkyllinen
Kasvupaikka: Hyvin valoisa paikka, karvaiset lajit sietävät myös suoraa auringon paahdetta. 
Lämpö: Kasvuaikana lämmin paikka, muulloin viileässä 5-15 asteessa.
Kukinta: Pienet tai pienehköt kukat kasvavat yleensä kehänä varren ympärillä. kukat ovat punaisia, keltaisia tai valkoisia. Kukinta on yleensä keväällä, joskus kesällä. Pölyttyneistä kukista muodostuu punaisia näyttäviä marjoja, joiden sisällä  on siemeniä.
Kastelu: Kastellaan alusvadille. Kohtuullinen kastelu noin kerran viikossa kasvuaikana, talvella harvemmin, lämpötilan ja valoisuuden mukaan.
Lannoitus: Noin kerran kuukaudessa vähätyppisellä lannoitteella.
Kasvualusta: Kevyt, ilmava, hiekkapitoinen, kivennäispitoinen ja ravinteikas. Uusi istutus usean vuoden välein, keväällä.
Lisääminen: Keväällä sivuversoista tai siemenistä.