Pikkujoulut HuKaS!
Näihin pikkujouluihin ei tarvita koronapassia eikä edes juhlapukua! Huonekasviseuran pikkujouluun voit osallistua turvallisesti kotisohvalta käsin.
Kirjaudut vain ensi sunnuntaina viideltä http://meet.google.com/acv-rnbf-ocx ja pääset mukaan tunnelmoimaan muiden kasveilijoiden kanssa ympäri valtakunnan.
Joulutähti, tähtilatva - Euphorbia pulcherrima on edelleen suosituin joulukukkamme
Joulutähti on edelleen Suomen myydyin joulukukka ja kylmänarkuudestaan huolimatta se on säilyttänyt suosionsa.
Joulutähdistä jalostetaan jatkuvasti uusia lajikkeita risteyttämällä ja luonnosta löytyneistä mutaatioista. Väri- ja lehtimuunnoksia lienee jo satoja.
Joulutähti on kotoisin Meksikosta, jossa se kasvaa suunilleen metriseksi pikku puuksi.
Monet ovat varmaan etelänlomamatkoillaan ihailleet näitä puistoissa ja terasseilla. Useissa maissa joulutähti mielletään ennemminkin talven kausikasviksi, eikä pelkästään joulukukkana.
Joulutähden yhdysvaltoihin vei Joel Robert Poinsett 1830, ja tästä tulee joskus käytetty nimi Poinsettia.
Suomalaiskoteihin joulutähti saapui 1970-luvulla.
Kaupalliset lajikkeet ovat saaneet alkunsa 60-luvulla norjalaisen Tronmond Heggin ja kalifornialaisen Paul Ecken jalostuksista.
Joulutähden kasvatus alkaa jo aikaisin keväällä, kun emokasveista napsitaan pistokkaat Italian, Meksikon, Etiopian ja Kenian viljelmillä, rahdataan Hollantiin juurtumaan ja myydään mm. suomalaisille kaupapuutarhoille. Heinäkuussa alkaa kotimaisten tähtien kasvatus.
Joulutähdistä jalostetaan jatkuvasti uusia lajikkeita risteyttämällä ja luonnosta löytyneistä mutaatioista. Väri- ja lehtimuunnoksia lienee jo satoja.
Tuntuu välillä ettei mikään määrä sanomalehteä ja ohjeita kotiuttamisesta tahdo riittää, ettei joulutähti säikkyisi äkillistä lämmön vaihtelua ja nuupahtaisi.
Nyrkkisääntönä voisi pitää yksi kerros sanomalehteä yhtä pakkasastetta kohti. Kotiuttamisessa yli -10 c° pakkasesta ulkonaoloaika kerrotaan kahdella ennen paketin avaamista.
Marketista viedään -20 c° pakkasessa joulutähti sellaisenaan, ilman minkään näköistä käärettä ulos. Seurauksena on todennäköisesti lehdetön entinen joulukukka.
Joulutähti ei ole niin myrkyllinen kuin luullaan.
Mutta kuten muidenkin tyräkkien, sen valkoinen maitiaisneste voi ärsyttää ihoa ja limakalvoja.
Allergiaa voi aiheuttaa se varsinaisen kukan siitepöly.
Jos satut muuten pitämään Joulutähdestä, napsi pois kukat, ne keltaiset pimpulat värillisten ylälehtien keskeltä.
Joulutähti on itseasiassa rehevä, monivuotinen viherkasvi. Se ei vaadi runsaita ravinteita, mutta jos sen haluaa olevan tuuhea, saa kastelun kanssa olla tarkka. Ei vettä liikaa eikä liian vähän, eikä saa kuivahtaa liikaa kastelun välissä, mutta pitää kuitenkin kuivahtaa. Lämmintä ja valoa, mutta ei ikkunalle vetoon eikä patterin lähelle.
Huonekasviseura toivottaa kaikille kasveilijoille ihanan vihreää joulua!
