Vuosikokous lähestyy!

Pian on Huonekasviseuran sääntömääräisen vuosikokouksen aika.

 Jäsenet saavat kokouskutsun sähköpostiin lähipäivinä. 
Uusia idearikkaita jäseniä mahtuu mukaan hallitukseen vanhojen konkareiden kaveriksi kehittämään Huonekasviseuran toimintaa.
Jos olet kiinnostunut yhdistystoiminnasta ja sellaisen hallitukseen kuulumisesta, vielä ehdit varmistaa jäsenyytesi voimassaolon maksamalla jäsenmaksun 20.1. mennessä.
Tervetuloa mukaan mukavaan seuraan!

Vuoden 2021 huonekasviharrastajat on valittu.

Koska HuKaS avautui viimevuonna myös juniorijäsenille, valitsimme Vuoden huonekasviharrastajan lisäksi Vuoden nuoren huonekasviharrastajan.

Sanna Eväkallio

Kulloolainen tarmokas uranainen,
Huonekasviseuran sihteeri ja pitkäaikainen aktiivi. Sanna on kannustanut ja innostanut iloisella asenteellaan kaiken tyyppisten kasvatusmetodien kokeiluun ja luonut viidakkotunnelmaa satojen kasvien viidakkoon tekemällä sinne kodin pikku eläimille.

Tuuli Tolvanen

tuuli on 10-vuotias pirteä neito Turusta. 

Tuuli on Huonekasviseuran ensimmäisiä juniorijäseniä, ja hänen harrastuksensa on alkanut jo vuosia sitten ja kokemus kasveista karttunut huimaa vauhtia. Tuuli on myös osallistunut aktiivisesti juniorien toimintaan Turun seudulla.
Vanha marraskuunkaktus on joko myöhässä tai ajoissa.

Uusi vuosi, uudet mullat

Vuosi on jälleen takana

Vuoden viimeisenä päivänä on usein tapana katsoa menneeseen vuoteen, niin teemme mekin.

Tässä pieni kuvakooste kuluneelta vuodelta. Huonekasviseuralaisten facebook-ryhmässä julkaisemia kuvia.

Teemu Leinon amatsoninlilja

Vuoden ensimmäinen kuukauden kasvi on suomalaisten rakastama kahvi.

Vuoden ensimmäinen kuukauden kasvi on suomalaisten rakastama kahvi.
Kahvipensaat (Coffea) kuuluvat matarakasvien heimoon (Rubiaceae). Suomessa juodaan eniten kahvia maailmassa.
 Kahvipensaita kasvaa luonnonvaraisina trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla Afrikassa, Indonesiassa, Malesiassa ja Madagaskarilla.
 
Kahvi-nimi tulee alun perin arabian kielen sanasta qahwa ja coffea ruotsin kielen vanhasta kahvia tarkoittavasta sanasta.
 
Huonekasvina kahvia on kasvatettu jo kauan, suunilleen siitä saakka kun kahvipapuja on tuotu Suomeen. 
1700-luvun lopulla kahvi oli porvariston ylellisyyttä. Kahvi ostettiin raakoina papuina ja paahdettiin kotona.
Kahvia juotiin ylhäisöpiireissa ja epäilemättä joku viherpeukalo on pistänyt muutaman pavun multiin.
 
Kotioloissa kahvin sato on nimellinen, mutta mikä sen mukavampi ajatus kuin itse kasvatettu kahvi kupposessa.
Kärsivällisyyttä tarvitaan. Kahvi kukki noin 3-5 vuotiaana ja kasvu kukasta kypsäksi marjaksi vie noin yhdeksän kuukautta. 
 

Yhteen kupilliseen tarvitsee vain noin 40 raakaa kahvimarjaa, joista tulee yhden kahvikupillisen tekoon tarvittavat 7-10 grammaa paahdettua kahvia. Pannulliseen tarvitaan aika monta marjaa enemmän.

Oman kahvin kasvatuksen voi aloittaa kahdella tavalla.
Ostat kaupasta kahvin taimia ruukussa tai kasvatukseen tarkoitettuja siemenpapuja.
Kahvi viihtyy yksin ruukussaan, mutta ei ole kovin myyvän näköinen. Joten ruukussa on useita taimia.
Erottele ne toisistaan varovasti.
Kahvipapua liotetaan muutama päivä, jonka jälkeen se istutetaan esim. taimimultaan. Itäminen vie muutaman viikon. 
 
 
 
Kahvi on periaatteessa hyvin helppo huonekasvi. Varsinkin ahkeralle kastelukannun heiluttajalle, sillä melkoinen juoppo se on. 
Valoisassa paikassa sen kauniit, kiiltävät lehdet ovat upeita.
Kahvin kukka on valkoinen ja sen tuoksu muistuttaa jasmiinia ja appelsiinia.
Kahvi kasvaa luonnossa noin kymmenmetriseksi. Viljelmillä sen kasvua säädellään leikkaamalla. Eli kotioloissakin kahvia voi leikata.
 

Kahvi on monin tavoin hyödyllinen kasvi. Osoitteessa https://www.deathbeforedecaf.fi/page/56/100-kahvifaktaa-suomesta listataan kaikki kahvin hyvät ominaisuudet.

Mukavia kahvihetkiä alkavaan vuoteen!

Onnellista joulua!

Huonekasviseura ry toivottaa joulurauhaa

Juniorijäsenet Sulo ja Auvo esittävät pukkia odotellessa joululauluja iloksemme.

Laskeudumme näihin tunnelmiin kotiviidakoissamme ja toivotamme onnellista ja rauhallista joulunaikaa kaikille ja parempaa tulevaa vuotta 2022

Joulu on ihan nurkan takana

Pikkujoulut HuKaS!

Näihin pikkujouluihin ei tarvita koronapassia eikä edes juhlapukua! Huonekasviseuran pikkujouluun voit osallistua turvallisesti kotisohvalta käsin. 

Kirjaudut vain ensi sunnuntaina viideltä http://meet.google.com/acv-rnbf-ocx ja pääset mukaan tunnelmoimaan muiden kasveilijoiden kanssa ympäri valtakunnan. 

 

Joulutähti, tähtilatva - Euphorbia pulcherrima on edelleen suosituin joulukukkamme

Joulutähti on edelleen Suomen myydyin joulukukka ja kylmänarkuudestaan huolimatta se on säilyttänyt suosionsa.
 
Joulutähdistä jalostetaan jatkuvasti uusia lajikkeita risteyttämällä ja luonnosta löytyneistä mutaatioista. Väri- ja lehtimuunnoksia lienee jo satoja.
 
 
 
´Chritmas Mouse´
Joulutähti on kotoisin Meksikosta, jossa se kasvaa suunilleen metriseksi pikku puuksi.
 
Monet ovat varmaan etelänlomamatkoillaan ihailleet näitä puistoissa ja terasseilla. Useissa maissa joulutähti mielletään ennemminkin talven kausikasviksi, eikä pelkästään joulukukkana. 
 
 
Joulutähden yhdysvaltoihin vei Joel Robert Poinsett 1830, ja tästä tulee joskus käytetty nimi Poinsettia.
 
Suomalaiskoteihin joulutähti saapui 1970-luvulla.
Joulutähti kasvamassa
 Kaupalliset lajikkeet ovat saaneet alkunsa 60-luvulla norjalaisen Tronmond Heggin ja kalifornialaisen Paul Ecken jalostuksista. 
Joulutähden kasvatus alkaa jo aikaisin keväällä, kun emokasveista napsitaan pistokkaat Italian, Meksikon, Etiopian ja Kenian viljelmillä, rahdataan Hollantiin juurtumaan ja myydään mm. suomalaisille kaupapuutarhoille. Heinäkuussa alkaa kotimaisten tähtien kasvatus.
 

Joulutähdistä jalostetaan jatkuvasti uusia lajikkeita risteyttämällä ja luonnosta löytyneistä mutaatioista. Väri- ja lehtimuunnoksia lienee jo satoja. 

Hanna Mäki-Tulokas
'Marvella'
Tuntuu välillä ettei mikään määrä sanomalehteä ja ohjeita kotiuttamisesta tahdo riittää, ettei joulutähti säikkyisi äkillistä lämmön vaihtelua ja nuupahtaisi.
Nyrkkisääntönä voisi pitää yksi kerros sanomalehteä yhtä pakkasastetta kohti. Kotiuttamisessa yli -10 c° pakkasesta ulkonaoloaika kerrotaan kahdella ennen paketin avaamista.
Marketista viedään -20 c° pakkasessa joulutähti sellaisenaan, ilman minkään näköistä käärettä ulos. Seurauksena on todennäköisesti lehdetön entinen joulukukka. 
 
'art deco'
Joulutähti ei ole niin myrkyllinen kuin luullaan.
Mutta kuten muidenkin tyräkkien, sen valkoinen maitiaisneste voi ärsyttää ihoa ja limakalvoja. 
 
Allergiaa voi aiheuttaa se varsinaisen kukan siitepöly.
Jos satut muuten pitämään Joulutähdestä, napsi pois kukat, ne keltaiset pimpulat värillisten ylälehtien keskeltä. 
 
 
Joulutähti on itseasiassa rehevä, monivuotinen viherkasvi. Se ei vaadi runsaita ravinteita, mutta jos sen haluaa olevan tuuhea, saa kastelun kanssa olla tarkka. Ei vettä liikaa eikä liian vähän, eikä saa kuivahtaa liikaa kastelun välissä, mutta pitää kuitenkin kuivahtaa. Lämmintä ja valoa, mutta ei ikkunalle vetoon eikä patterin lähelle. 
 
 

Huonekasviseura toivottaa kaikille kasveilijoille ihanan vihreää joulua!

Joulu tulla jolkottaa

Vuoden viimeinen Peikonlehti on ilmestynyt!

Tästä Peikonlehdestä löytyy           -Puheenjohtajan pulinat
-Kasvikolmikko: Kasvi ja lintu
-Joulu á la Timperi
-Harsosääski
-Jouluinen Ardisia
-Trendikasvien pimeä puoli: Stepania erecta
-Julkkis: Mari Rantasila
-Huonekasviharrastaja Juho Heikka
-Peikkolan palsta
-Junnupalsta
-DIY: Mehiruusun maalinpoisto
-Lokakuun kasvisuku
       Muorinkukat
-Marraskuun kasvisuku
      Ilmakasvit
-Joulukuun kasvisuku
       Tyräkit

Maalattu mehiruusuke odottelemassa maalinpoistoa

Joulua odotellessa pääset tutustumaan taiteilija Mari Rantasilan ja Etelä-Karjalan Mieli ry:n toiminnanjohtaja Juho Heikan ajatuksiin huonekasveista sekä lintujan nimisiin kasveihin. Junnupalstalla Aarne kertoo Sakasassa asuvan isoäidin kasveista.

Diy-osiossa kerrotaan kuinka pelastetaan maalattu mehiruusuke. Näitä kaikenmaailman väreissä ja kimalteissa olevia ruusukkeita näkee nykyään useasti tarjolla erilaisissa juhlasesongeissa. Kuukauden kasvisuvuista esittelyssä ovat loka-, marras- ja joulukuun kasvit.

Joulutähti, tähtilatva, E. pulcherrima

Tyräkkien suureen heimoon kuuluu yli 1000 lajia.
Niitä tavataan kaikilla mantereilla napa-alueita lukuunottamatta.
Tyräkkien ulkonäkö poikkeaa toisistaan hyvinkin paljon, esimerkiksi pylvästytäkkiä ja joulutähteä ei heti uskoisi sukulaisiksi.

 
Pallotyräkki, E. obesa

Moni onkin innostunut keräilemään tyräkkejä juurikin niiden monimuotoisuuden ja runsaslukuisuuden vuoksi.
Huonekasveina kasvatettavista tyräkeistä lasketaan mehikasveihin, jotka selviävät vähällä kastelulla, mutta jotkin vaativat säännöllisen kastelun.
Yhteistä kaikille tyräkeille on myrkyllisyys ja valkoinen maitomainen neste.

Piikkikruunu, E. milii
E. aeruginosa

Vuoden huonekasviharrastajan valinta

Huonekasviseura julkaisee facebookissa ja instagramissa joulukalenteria, jossa esitellään seuran jäseniä ja heidän kasvejaan. valokeila on sinun yhden päivän joulukuussa.

Ja mikä huikeinta!

Joulukalenteriin osallistuneet ovat mukana vuoden huonekasviharrastajan -tittelin voitosta.

Joukukalenterin ensimmäinen näkymä on puhiksen keittiön ikkunalta.
Rauhallista adenttiaikaa

Marraskuu…läpi repaleisen lokakuun…

Hirvittävän hyvää Halloweenia!

Onko teillä huonekasvit päässeet osaksi vuoden karmivinta juhlaa? 

Meillä Hoya ”Hindu rope” ja alocasia ”Dragon scale” kömpivät kurpitsasta.

Marraskuu on tillandsioiden!

Tillandsia bergeri - Paula Heino-Linnahalme

Tillandsiat, ilmakasvit eli eliaksenkukat kuuluvat ananaskasvien heimoon. Ilmakasvit kasvavat amerikanmantereen trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Useimmat lajit kasvavat päällyskasveina puiden rungoilla ja oksilla. Juurten ainoa tehtävä on kiinnittää kasvi alustaansa.

Vain muutama laji kasvaa maassa.

Tillandsia usneeoides, naavatillandsia eli espanjan sammal -Paula Heino-Linnahalme

Tillandisoiden lehdet ovat varsinainen evoluution ihme. Niiden lehdissä on vaalealta nukalta näyttäviä trikomeja. Trikomien avulla kasvi siis saa kaiken tarvitsemansa kosteuden ja ravinteet.Lehdet pidättävät kosteutta myös vetäytymällä kiharalle. 

Tillandsiat myös kukkivat kuten kaikki ananaskasvit. Kukinnan jälkeen suurinosa tillandisoista kuolee.

Tillandsia on elävä kasvi, joten se tarvitsee myös valoa. Suora auringon paiste on kuitenkin pahasta.

Tillandsia oaxacana -Katja Timperi

Tillandsiat ovat hauskoja pikku kasveja, jotka menestyvät vaikka lasimaljassa. Ne ovat myös erinomaisia terraariokasveja.

Niiden hoito on melko helppoa.  Riittävän kosteuden saanti hoidetaan joko sumuttamalla tai liottamalla kasvia vesiastiassa.

 

Tliiandsia filifolia, Sari Rohkea
Tillandsia filifolia -Sari Rohkea

Carl von Linné nimesi tillandsiat suomalaisen lääkärin ja kasvitieteilijän Elias Tillandzin (ent. Tillander, 1640-1693)  mukaan.

Miksi Linne nimesi ilmakasvit tillandsioiksi?
Elias Tillandz oli ruotsalaissyntyinen kasvitieteilijä ja lääkäri, joka teki uransa Suomessa. Hän perusti mm.Suomen ensimmäisen kasvitieteelisen puutarhan 1678 Turun Akatemian yhteyteen.
Elias joutui merihätään matkalla Turusta Tukholmaan. Hengenhädässä hän lupasi elämänsä Jeesukselle ja vaihtaa nimensä jos pelastuisi. Matka Tukholmasta takaisin hoituikin maitse Haaparannan kautta ja Elias vaihtoi sukunimensä Til-Landz -’maitse’. Carl von Linne nimesi, kenties pilke silmässä, ilmakasvit tillandsioiksi, arvostamansa kasvitieteilijän mukaan, joka ilmakasvien tapaan vieroksui vettä!

 

 

Lisää ilmakasvien ihmeellisestä maalilmasta löydät https://www.ilmakasvit.fi/Tervetuloa-Tillansioiden-maailmaan

Anoppien päivä!

Trendikasvin pimeä puoli

Stephania erecta. Kuva Pixabay
 
Kuluneen puolentoista vuoden aikana Stephania erecta ja myöhemmin myös S. kaweesakii ovat nousseet erittäin suureen suosioon. Suosion taustalta on paljastunut muutama viikko sitten synkempi totuus. 
 
Stephanioita on myyty ympäri maailmaa tuhansittain.
 
Hitaasti kasvavaa kasvia ei olla voitu tuottaa kasvihuoneissa näin nopeasti vastaamaan suureen kysyntään, joten kasveja on kerätty massoittain luonnosta, joka on romahduttanut niiden kantaa luontaisella levinneisyysalueellaan Thaimaassa. 
On käynyt ilmi, että todennäköisesti kaikki Euroopan markkinoilla olleet Stephaniat ovat luonnosta ryöstökerättyjä. Ihanteellisissa olosuhteissakin myyntikokoiseksi kasvaminen kestäisi vuosia. Luonnossa kalkkikivien päällä kasvaessaan viisisenttisen mukulan kasvamiseen voi mennä useampi kymmenen vuotta.
 
Kuva Pixabay
Kotioloissa Stephania erecta näyttää usein karummalta. Kuva Paula Heino-Linnahalme
Monet myyjät ja tukut ovat tämän vuoksi lopettaneet Stephanioiden myymisen.
 
Jos itse on ehtinyt jo Stephanian ostamaan, ei siitä ole syytä kantaa huonoa omaatuntoa, sillä kukaan ei tiennyt tätä. Ei edes kasveja myyvät tukut. Tärkeämpää on, että niitä ei osteta enempää, jotta niitä ei tarvitse kerätä luonnosta enää.
 
Asian toi julkisuuteen Plantcircle.
 
Emilia Schulman

Anoppien päivä!

Anopit Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa

24.10. vietetään anoppien päivää. Teemapäivänä on ehkä enemmän ollut tarkoitus juhlistaa puolison äitiä, mutta huonekasvi-ihmiset ilman muuta yhdistävät tämän anopinkieliin ja -hampaisiin.

Siis mukavaa anoppi-päivää kaikille!

Anoppikokoelma. Kuva Salla Soininen

Loistavaa lokakuuta!

Muorit valloittavat lokakuun

Muorinkukat (Peperomia)

Pippurikasvien (Piperaceae) heinoon kuuluvia muorinkukkia esiintyy kaikkialla, Etelä- ja Keskiameriikan trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla.

Muorit ovat monimuotoinen kasvisuku, johon kuuluu yli 1300 lajia!

Muorinkukkien ulkonäkö poikkeaa toisistaan paljon. On mätästävää, pystykasvuista ja rennosti riippuvaa kasvutapaa, ohut- ja tanakkavartista. Lehtien muodoissakin löytyy sileää, uurteista, kilpimäistä, kapeaa ja pyöreää ja sydämen muotoa. Lehtien värivalikoima on myös laaja! Kukinto on kuitenin vaatimaton; pitkulainen tähkä.

Muorinkukat ovat pienikasvuisia ja luonnossa ne kasvavat puiden oksilla ja kallion halkeamissa, isompien kasvien alla.

Muorit viihtyvät vedottomassa ja kohtuullisen valoisassa tai puolivarjossa, ei kestä suoraa aurinkoa. Normaali huoneen lämpö käy kautta vuoden. Talvella kirjavalehtiset voivat olla 18-20 asteessa ja vihreälehtiset noin 15 asteessa.

 

Muorit ovat melko vaatimattomia kasvuolosuhteittensa suhteen. Niitä on helppo lisätä latvapistokkaista ja sivuversoista.

Läpäisevä ja ilmava multa-hiekka sekoitus sopii näille parhaiten. Mättäänä kasvavia on varminta kastella alakautta, ettei ylimääräistä kosteutta jää tyveen ja aiheuta mätänemistä. Kasvukaudella lannoitus joka toinen tai kolmas kastelukerta.

Muorinkukat ovat kaikki myrkyttömiä, joten ne ovat turvallinen valinta lapsi- ja eläinperheisiin.

Muorinkukkia kiusaa harvoin mikään tuholainen, mutta joskus ripsiäiset ja villakilpikirvat innostuvat.

Kasviappron voittaja on löytynyt!


Teija Kiuru Luumäeltä voitti 50€ lahjakortin passillaan! Upea nähdä kuinka onkaan yhteistyökumppaneita kierretty vuoden aikana!! Teija valitsi lahjakortin paikaksi Kouvolankukkakaupan!Paljon onnea voitosta vielä kerran!! Missä Kaikkialla Teija vieraili vuoden aikana?Viherlandia Jyväskylä, Mirjamin kukka Lappeenranta, Kouvolan kukkakauppa Kouvola, Rajankukka Imatra, Kukkakauppa Astrantia Joensuu, Kukkaroosa Mikkeli, Nina Flora Tampere, Pukinmaen puutarha Helsinki, Kukkatalo Maritta Espoo, Garden Living Espoo ja Tuijan kukkis Hamina

Joulu on ihan nurkan takana! 

Vielä ehtii kuusen alle ihanat HuKaS-korut.

Simo Karjalainen Lappeen desing ky:stä on toteuttanut Martta Myllyperkiön suunnittelemasta Huonekasviseuran logosta sterlighopeiset korvakorut ja riipuksen.

Muista myös HuKaS-pehmoheijastimet pimeneviin iltoihin!

Huonekasviviikko 2021

Vehreää Valtakunnallista Huonekasviviikkoa!

Useiden paikkakuntien kukkakaupat ovat taas lähteneet mukaan Huonekasviviikon viettoon.

Kalenterista ja Facebookin tapahtumista löydät seuran tempaukset ja Instagram/Facebook -stooreista näet kumppaniemme kampanjat Huonekasviviikolla. 

Nyt jos koskaan kannattaa ottaa HuKaS-some seurantaan!

Jos olet Instagramin käyttäjä, osallistu huonekasvi-iloitteluun #huonekasviviikko tai #huonekasviseura

Joukossa paljon sellaisiakin tahoja, joiden kanssa ei varsinaisesti tehdä yhteistyötä ja sekös Huonekasviseuran hallituksen väkeä ilahduttaa!Sallan, Ylämaan ja Nivalan kirjastoissa vietetään Huonekasviviikkoa, pari vain mainitakseni. 

Tämähän tarkoittaa sitä, että Huonekasviviikolle on tarve juuri tähän aikaan vuodesta. 

KasviAppro päättyy sunnuntaina 26.9. 

Lähetä kuva passistasi sunnuntaihin mennessä Huonekasviseuran WhatsApp’iin numeroon 0403642098

 

Olemme saaneet uusia yhteistyökumppaneitakin tässä kesän aikana!

Käy tutustumassa uusiin ja vanhoihin kummpaneihin, kun suunnittelet ensivuoden kotimaan matkoja ja samalla voit osallistua KasviApproon. Eli loistava syy käydä eri paikkakuntien kukkakaupoissa!

Säpinää syksyyn!

Uusi Peikonlehti on ilmestynyt

Peikonlehdestä voit lukea eräästä kesälomaprojektista, Mari Liedeksen terraarioista, saat selityksen traakkipuun piikeille, Peikkolan tarinalle jatkoa, kasvimaailman kuninkaista ja kuningattarista, juniorijäsenten Vapriikin retkestä, käännösartikkelin jossa todetaan etteivät huonekasvit puhdistakkaan huoneilmaa!



Vietämme taas 20.-26.9. valtakunnallista huonekasviviikkoa.

Jäsenkirje kilahtaa sähköpostiisi edellisellä viikolla.
Jos olet kiinnostunut järjestämään jonkin tempauksen kotikonnuillasi, kerro siitä meille hyvissä ajoin, että ehtii tuohon jäsenjulkasuun mukaan.

Syyshuolto ála Timperi

Kasvikuiskaaja Katja Timperi  kertoo Peikonlehdessä 3/19, kuinka hän kotiuttaa kesän ulkoilleet kasvit takaisin sisälle.
Katjan syyshuolto kesänsä ulkona viettäneiden kasvien kotiutusprosessi perustuu hänen omiin kokemuksiin ja hullutuksiin. Niiden taustalla ei ole tieteellisiä tutkimuksia, vain kokeilemalla hyväksi havaittua. 
MAHDOLLISIMMAN VÄHÄN ÖTÖKÖITÄ SISÄLLE! 
 

Ensimmäiseksi voidaan miettiä yleisesti isoja ja pieniä kukkaruukkuja, jotka ovat viettäneet kesänsä ulkosalla marjapensaiden tai omenapuiden alla. Olkoon niissä vaikka palmuja, maijoja, matteja, kiinanruusuja, peikonlehti tai Bougainvillea. 

Pienet kukkaruukut on suhteellisen helppo hoitaa mahdollisten ruukkuun tunkeutujien varalta.

Varaan ison saavin (käytän lasten uima-allasta), johon laitan vettä ja Fairy Originalia. Saippuan määrää en osaa sanoa, vähän enemmän kuin tiskiveteen. Sitten upotan kukkaruukut kokonaan veteen useammaksi tunniksi.

Tällä konstilla luotan siihen, että kaikki ruukussa majailevat siirat, toukat, kastemadot ja muut ötökät alkavat pyrkiä pois ruukusta ja hukkuvat. Samalla kun ruukut ovat kylvyssä, on hyvä hetki tarkistaa kasvien lehdet ja muukin yleisilme.

Kääntelen kasvia ja kiinnitän erityisesti huomiota lehtien alapintoihin ja lehtihankoihin. Jos havaitsen jotain pientä, mutta en tiedä onko kyseessä multahippu vai jokin ötökkä, puhallan siihen kohtaan kevyesti. 

Ulkona on kuitenkin jo sen verran viileää, että lämmin ilmavirta saa useimmat pikkuötökät liikkeelle ja ne on helpompi havaita.
 
Kesän jälkeen itse suihkutan kaikki kasvit vielä ennen sisälle tuomista kotitekoisella kasvinsuojeluaineella:
5 litraa vettä
2 dl mäntysuopaa
1tl suolaa
2dl sinolia
 
Tämä aine tehoaa perhosentoukkiin, pistiäisiin ja kaikkiin pehmeäkuorisiin ötököihin.
 
Suihkutus kannattaa tehdä varjossa, ettei kasviin tule palojälkiä auringosta. Nyt kasvini on kotikutoisesti varmistettu tuholaisilta, tuoksuvat ihanan puhtailta ja lehdet kiiltävät. 
Jos mahdollista, siirrän kasvit asteittain sisätiloihin. Viileä kuisti on ihanteellinen paikka kasvien totutella sisälle tuloon, sillä radikaali lämpötilan muutos saattaa aiheuttaa joillekin kasveille lehtien pudottelua. Esimerkiksi seuraavat kasvit saattavat ottaa herkästi nokkiinsa: limoviikuna, kohtalonköynnös, ihmeköynnös, kiinanruusu ja saniaiset. Jos, ja kun, kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollista siirtää kasveja kuistin kautta sisälle, niin silloin ne kannattaa kantaa mahdollisimman lämpimällä sisälle, jolloin lämpötilaero olisi mahdollisimman pieni.
 

Sitten tosiaan ne suuret saviruukut, niiden kokonaan hukuksiin saaminen voi olla hankalaa. 

Tällöin asetan ruukut laakealle vadille, jolle kaadan todella kuumaa ”tiskivettä”. Ruukun pinnan tarkistan silmämääräisesti, jos pinnalle on kesän aikana kertynyt kuolleita puiden lehtiä, on melko varmaa, että ruukusta löytyy silloin myös ötököitä, jotka syövät lahoavaa ainesta. 

Niin ihanaa kuin olisikin nämä hyötyötökät säilyttää ruukussa talven yli, niin en pidä sitä miellyttävänä vaihtoehtona, vaan poistan lähes kaikista isoista ruukuista sentin tai pari kasvualustaa. Samalla voi varovasti vähän tonkaista kasvualustaa: jos sieltä lämpimän veden vaikutuksesta nousee pintaa kohti toukkia tai kastematoja, on ne nyt helppo napsia pois. Sitten vaan ruukku uudelleen täyteen tuoretta kasvualustaa.
 
Altakasteluruukkujenkin kanssa kannattaa ainakin pintamulta vaihtaa uuteen.
 
Kuulostaa työläiseltä, etenkin jos satut omistamaan enemmän kuin kahdeksan kasvia, mutta itseäni motivoi joka syksy muisto siitä, kun en huolellisesti käynyt läpi ruukkuja ja kasveja. 
 
 
 

Eräänä syksynä kannoin kasveja sisälle ilman turhia tarkasteluja. Se kyllä kävi nopeasti ja kasvit oli paikoillaan yhden illan aikana! Ihanan nopeaa!

Noin kolmisen viikkoa kasvien sisälle tuomisen jälkeen oli käsillä karu totuus. Myöhään illalla, kun olohuoneessa paloi vain kasvivalot, oli niiden kattoon tekemään valokeilaan ilmestynyt noin 2 neliön kokoinen musta alue.

Tuhansittain jotain kaukaisesti kärpästä muistuttavaa otusta venytteli siipiään ja oikoi jalkojaan.  Siitä sitten äkkiä kattoa imuroimaan ennen kuin ötököiden siivet alkavat toimimaan ja ne pelmahtavat lentoon. Todella näppärästi sain ötökät imuriin. Sitten imuri pihalle ja tupsaus Kukka Raidia imurin pussiin. Ensimmäinen erävoitto mulle.

Luulin että se oli siinä, mutta seuraavan kahden viikon aikana sain harrastaa varmaan lähes kymmenen kertaa erilaisten ötököiden imurointia milloin mistäkin. 
Tuona syksynä opin, että kasvien sisälle tuomiseen kannattaa käyttää muutama ilta.
 
Juttu on lyhennetty Peikonlehti 3/19 kattavasta syyshuolto ja kotiutus -artikkelista.