Heimo: Vehkakasvit – Araceae
Suku: Laikkuvehkat – Aglaonema
Lajeja: 
Malakanlaikkuvehka – A. commutatum var. robustum -yleisin muunnos, rotevakasvuinen, vihreät, harmaakuvioiset lehdet. Kukkii vanhana herkästi. Kukkiessa pudottaa vanhimpia lehtiä.
Borneonlaikkuvehka – A. costatum – 30 cm pitkät smragdinvihreät lehdet, joissa valkoisia laikkuja. Lehden keskisuoni on vaalea.
Kiinanlaikkuvehka – A. modestum – 25 cm pitkät tummanvihreät lehdet, harvinainen.
Sumatranlaikkuvehka – A. pictum – Lehdet 20 cm pitkät, 5 cm leveät , joissa on vaaleita, vihertävän harmaita ja hopeanvalkoisia tummanvihreällä pohjalla. Haarova ja matalakasvuinen. Muistuttaa borneonlaikkuvehkaa.
Hopealaikkuvehka – A. crispum – Nopeakasvuinen, lehden laita on loivan aaltoileva.
Lajikkeita: 
A. commutatum var. robustum ´Pseudobracteatum´, siro valkokirjavalehtinen, vaatelias lämmön ja kosteudensuhteen, lehdet 30 cm pitkät, teräväkärkiset
A. commutatum robustum ´Treubii´, rehevä, kestävä, harmaan ja vihreänkirjavat lehdet ovat 30 cm pitkät ja 10 cm leveät
A. costatum ´Immaculatum´, vihreälehtinen
A. crispum ´Silver King´, ´Silver Queen´, ´Parrot Jungle´ näillä lehdissä hopeanharmaat kuviot vihreällä pohjalla, ´Parrot Jungle´on tavallisin 

Alkuperä: Laikkuvehkat ovat kotoisin Itä-Intiasta ja Malaijien saaristosta. Luonnossa ne kasvavat trooppisissa metsissä, kosteissa, lämpimissä ja varjoisissa olosuhteissa. 
Kasvutapa: Ovat lähes puumaisia tai matalan pensasmaisia. Melko hidaskasvuisia.
Myrkyllisyys: On lievästi myrkyllinen kasvi. Sen kasvinesteet sisältävät suuta, vatsaa ja ihoa ärsyttäviä aineita. Marjat ovat myrkyllisiä.
Kasvupaikka: Puolivarjoinen paikka, tyytyy vähäänkin valoon. Ei kestä auringon paahdetta. Ei pidä siirtelystä.
Lämpötila: Huoneenlämpö, ei siedä kylmää.
Kukinta: Kukkii harvoin kotioloissa. Kukinto on vaalea puikelo valkoisella suojuslehdellä. Kukinnan jälkeen joihinkin lajeihin saattaa tulla punaisia tai keltaisia marjoja.
Kosteus: Kostea ilma ja jatkuvasti tasaisen kostea kasvualusta on paras, mutta useimmat lajit sietävät myös kuivahtamista.
Kastelu: Runsas kastelu vähäkalkkisella vedellä keväällä ja kesällä. Talvella niukempi kastelu.
Lannoitus: Kesällä lannoitus 1-2 viikon välein. Talvella noin kerran kuukaudessa tai ei lainkaan, valoisuuden mukaan.
Kasvualusta: Tavallinen kukka- tai turvemulta sopii.
Lisääminen: Sivuversoista, latva- tai varsipistokkaista tai siemenistä. Pistokkaiden juurtuminen kestää noin 2 kk, siemenistä kasvattaminen on hidasta.